Luento alkaa. Luennoitsija puhuu ja kysyy kysymyksiä joihin samat aktiivisimmat opiskelijat vastaavat. Luento etenee samalla tavalla kohti loppuaan. Luennon jälkeen opiskelijat unohtavat luennon sisällön aina seuraavaan tapaamiseen asti, jolloin asiat kaivetaan esille muistin perukoilta.

Olen monesti miettinyt, miksi tätä luentojen välissä olevaa aikaa ei voisi hyödyntää opiskelussa? Voitaisiinko esimerkiksi opiskelijoita rohkaisemaan käsittelemään enemmän luennon aiheita myös luennointi kertojen välissä, eikä vasta seuraavalla luento kerralla? Kotitehtäviä meille on jaettu lapsuudesta saakka, mutta vain harvat niistä innostavat reflektoimaan tietoa joka on olennaista oppimisessa¹. Tarvitaan keskustelua ja omien käsitysten muodostamista aiheesta tiivistetysti.

Tämän roolin mielestäni täyttää mm. Moodle-alustan käyttämisen rohkaiseminen keskustelualueena luennon aiheista ja niistä heränneistä kysymyksistä. Tällöin moodlen ottaminen osaksi opetusta auttaisi opiskelijoita käsittelemään asioita omista näkökulmista ja esittelemään niitä toisillensa kirjoitetun tekstin muodossa. Kirjoittaminen on omiaan jäsentämään omia ajatuksiaan ja keskustelu olisi paljon laajempaa koko kurssilaisten kanssa kun osallistuminen on helpompaa.

Olisi myös hyvä, että luennoitsijat osallistuisivat keskusteluun ja heille voitaisiin esittää vapaammin kysymyksiä kuin usean sadan ihmisen massaluennoilla. Luennoitsijat tulisivat lähemmäksi opiskelijoita, jolloin olisi helpompi herättää keskustelua myös luennoilla ja näin ollen sosiaalinen media toimisi edistävästi perinteisen opettamisen rinnalla.

Nykyisellään näen moodlealustat varsin aution kolkkoina paikkoina, joihin saattaa putkahtaa pari kysymystä kurssin suorittamistavoista, kun parhaimmillaan ne tarjoaisivat otollisen mahdollisuuden oppimiselle luentojen välissä. Ei riitä, että moodlessa on resurssit luennon ulkopuoliselle käsittelylle. Siihen täytyy ihmisiä rohkaista ja kannustaa oppimisen keinona.

1* Reflektio tärkeys oppimisessa. Lähde:  Sinikka Ojanen, Ohjauksesta oivallukseen: Ohjausteorian käsittelyä, Yliopistopaino 2006 (Luku 6. Reflektio syvällisen ajattelun välineenä ohjauksessa: Johdanto, s. 71-72)